Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulee olla saavutettavissa tasapuolisesti hyvinvointialueella. Esimerkiksi neuvola on palvelu, jolla on suuri ennaltaehkäisevä merkitys. Perheiden ja lasten tukeminen on satsaus tulevaisuuteen.
Ikääntyneiden palvelun tarve tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Omaishoitajien merkitys korostuu, jotta asuminen tutussa kotiympäristössä olisi mahdollista pidempään. Samalla tulee huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. Ikääntyneiden palveluita suunniteltaessa tulee tehdä asumiseen ja hoivaan liittyen yhteistyötä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa. Tulemme tarvitsemaan lisää eri tasoisia palveluasumisen kohteita koko alueelle.
Työikäisten palveluita järjestettäessä tulee huomioida iltavastaanotot, jotta takaamme palveluiden saavutettavuuden.
Kuntien kanssa on tehostettava yhteistyötä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Kunnilla on merkittävä rooli tässä tekemisessä. Näkökulma on otettava yhä tiukemmin mukaan kaikkiin kunnan päätöksiin. Vain satsaamalla tähän rajapintatyöhön voimme aidosti saada aikaan vaikuttavuutta.
Uskon vahvasti, että palvelut eivät ole kiinni vain seinissä. Meillä täytyy olla kyky kehittää uusia liikkuvia- ja digitaalisiapalveluita. Niistä on jo hyvää kokemusta ympäri Suomea. Kehittämisen lisäksi toivon, että palveluseteli otetaan osaksi keinovalikoimaa jolla saadaan hoitoon pääsyä nopeutettua.
Hyvinvointialueen tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Jos emme pidä henkilöstöstä huolta, resurssimme heikkevät entisestään.